A, B, C & D

Annis

Lanka: Malabrigo Lace, 30 g, Ravelry red

(kämmekkäät 20 g)

Puikot: 4,5 mm, mutta luontireunassa 5,5 mm 

(kämmekkäät 4 mm)

Olisi siitä isompikin voinut tulla, pienehköä pukkasi tottakai koska lanka oli ohuempaa kuin ohjeen huivissa, miksi siis en lisännyt mallikertoja. No, kesäkuun huivina sopivan mini, ainakin minä täällä Vaasassa tarvitsen vielä silloinkin villaa kaulalle iltaisin. Loppulangasta tein hienostelukämmekkäät huivin pitsein.

Tällä mun Anniksellani on rullaajan luonne. Pian se ottaa oman moodinsa takaisin, ja on yhtä kieroa putkea niinkuin ennen pingotustakin, veikkaan. Ei haittaa, tykkään siitä silti eikä vähiten Ravelry Red-värin takia. Sävy on niin mun ja lanka pumpulinpehmeää. Saas nähdä miten tämä kestää käytössä nyhrääntymättä.

A:n tekeminen oli hauskempaa kuin C:n. Aina pitsi palmikot voittaa. Vaivun neuletranssiin pitsistä. Havainto oli että nuo kohtuullisella vaivalla väännetyt 7:n löysän silmukan nuput erottuu aika hillitysti.

Baktus

Lanka: happiest girl! dyeworks gloss, 100 g, Water`s Edge

Puikot: 4,5 mm

Jatketaan populaarilla huivilinjalla. Baktus, sivuplee. Ei ollut ollenkaan tympeä neulottava tämä.  Joka neljännellä suoralla tapahtuva käänne riitti ja piti mielenkiinnon pilvissä. Oli kai todella tarvetta ajatusleponeulonnalle!

Lanka on Titityyn viime kesän sukkalankaklubin toinen lähetys. Tästä mitään sukkia malttanut, pehmeän ja silkkisen tahtoi kaulalle. Mutta turkoosi-ruskea ei periaatteessa ole yhtään mua, ja huivissa värillä on väliä. Sinänsä sävyt on kyllä hienot, jos näistä tykkää. Erityisesti tuo turkoosi hohtaa paikoin kuin jokin korukivi. Kauneimmillaan vyyhtinä pakko sanoa, huivissa kun on niin levoton kuosi.

 Kiitos mallille :)

Caireen

Lanka: Sublime cashmere merino silk dk, 192 g

Puikot: 4,5 mm

Caireen...Olen unohtanut mitä oli mielessä tätä neuloessa. Tein sen tammikuussa. Jotenkin harmaa projekti, tylsä varastolanka ja vihreän sävy, joka ei sittenkään iskenyt isompana pintana. Pitsinneuloja vääntämässä palmikoita pitkänä rivinä, pöh. Hauska uusi muoto, en ollut aikaisemmin tehnyt tämän mallista huivia. Tykkään käyttää kyllä.

Damson

Lanka: Drops Alpaca, 114 g

Puikot: 4 mm

Tuli tästä sittenkin kiva vaikka tehdessä tuntui, että malli ja lanka ei kiinnosta toisiaan. Dropsin vihreä Alpaca piti vihdoin neuloa johonkin pyörimästä nurkista. Mun ei pitäisi ostaa lankaa kotivarastoon, koska se alkaa ajan kanssa tuntua lähes poikkeuksetta tylsältä poisneulottavalta ilman että langassa olisi sinänsä mitään vikaa.

Vihertää

Shetland Triangle, Wrap Style

Lanka: Shibui Silk Cloud, 50 g, Wasabi

Puikot: 4,5 mm

Jotkut asiat vaan jaksaa viehättää loputtomiin. Kuten tämä yksinkertaisuudessaan kaunis mallikuvio.

En ole erityisesti mohairin fani, mutta silti kävi mielessä, että Silk Cloud (60% kid mohair, 40% silkki) voisi olla Tittelintuuren kehräämää.

On se aika vuodesta, kun tällaiset tuoreet vihersävyt nappaavat tehokkaimmin. Kesästä on aikaa. Kevät on niin lähellä jo, mutta ei ihan vielä.

Puuh, vähän kuivakkaa tekstiä. Mutta tuntuu hyvältä olla puikoissa taas : )

Syksyyn

"säärtenlämpö"

Lanka: Koigu Premium Merino, 100 g,

höysteenä Lorna's Laces sukkalankaa

Puikot: 2,5 mm

Virkkuukoukku: nro 2

Ehkä hamekausi saa lisäpituutta näin. Säärystimen tapaiset joustinta ja sileää. Kierros simppeliä virkkausta reunoissa, muutama ekstrasilmukka pohkeelle. Millimetrintarkka istuvuus leveyssuunnassa. Kuminauhaa viritellään myöhemmin, jos alkavat tuntea vetoa nilkkoihin.

Sujui kuin Strömsössä, ihkaensimmäinen villatakki

Ohje: Dropsin pyöreäkaarrokkeinen jakku

Lanka: Silke alpaca, 575 g

Puikot: 4,5 mm

Melkein satasen tekele, jos lasketaan lankojen ja nappien lisäksi myös puikko-ostokset yhteen. Mä taidan olla asusteneuloja. Sukat ja säärystimet on pieniä, vikkeliä, edullisia ja pääsee yleensä takuuvarmasti käyttöön. Tämä valmistui muistaakseni maaliskuussa, ja on ollut päällä nolla kertaa. No olihan tässä lämmin kesä välissä. Kyllä sille pian käyttöä löytyy. Vähän se irvistelee tuosta edestä keskeltä ylhäältä, kaipaileekohan lisänappeja. Ensimmäinen villatakki ei voi kai niin täydellinen ollakaan.

BabyRose kotisukat

  

"BabyRose"-sukat

Lanka: SandnesGarn Lanett, 68 g

Puikot: 2,25 mm

Mä tiedän Lanett ei ole varsinainen sukkalankojen kuningatar vaan vauvalanka, mutta sen paksuus on hyvä, lähilankakauppojen valikoimista löytää, ja sitä saa hempeän ruusunnuppuisessa sävyssä mihin hieman nolosti sekosin. Heleänhennot nyanssit iskevät keväisin. Olen neulonut siitä kahdet sukat, joista ensimmäinen oranssi pari luovutti melkein heti ja meni rikki kantapäistä, mutta toinen keltainen on edelleen kahden vuoden käytön jälkeen sitkeästi ehjä. Löysin sitä kätköistä 68 g, sillä oli pärjättävä, siksi varret ei ole kovin pitkät.

Varpaista Thom Christoph´s circular-aloituksella, lisäykset säteittäin. Halusin kiilalisäyksetkin vaikka kantapää on tiimalasi, sukan sisälaidoilla ne ovat kuvio-osassa. Kantapään lyhennetyt kerrokset muljautetuin silmukoin Ullan ohjeella. Lisäksi poimin silmukanreunan jokaisen muljautetun seuraksi, ilman sitä näytti epämääräisen harvalta, mutta mä en olekaan kokenut tiimalasin neuloja, tämä on vasta toinen yritys. Kiilalisäyksiä kavensin kolmessa ryppäässä kantapohjassa pulleimman kohdan jälkeen, loput pari turhaa silmukkaa lähti ylempänä nilkassa. Istuu tarpeeksi hyvin.

Knit Pron puisia sukkapuikkoja oli onneksi 6 kappaletta, sillä yksi niistä takertui ja repi lankaa. Ei muuta nupisemista puikoista, kauniitkin ovat.

Papricia

Papricia-sukat

Lanka: Araucania Ranco Solid, yksi vyyhti, n. 100 g

Puikot: 2,5 mm

Toe up. Uusina opeteltavina magic cast on, ranskalainen kanta kärjestä aloitettuun sukkaan sekä päättely Jeny's Surprisingly Stretchy Bind-Off. Kaikki lanka meni, molempiin sukkiin jäi pääteltävä pätkä eikä yhtään ylimääräistä. Aika nautinnollinen tunne. Mallineule on simppeli, mutta vaati sopivasti huomiota jotta siihen jäi koukkuun.

Saksin karkeilla mitoilla pahvista kertakäyttöiset, epäviralliset muodossa pitäjät, köyhän naisen sukanpingottimet. 

Vedin Papriciat sitten kuitenkin myös jalkoihin, ja jouduin tökeröihin kuvauspuuhiin peilin kautta. Vaikka kuinka tarrarullaa, niin taatusti kantapäässä on jotain ylimääräistä.

Ensikosketus Rancoon, vyyhti oli pehmeä, solmuton. Voimakas, suorastaan ruosteen mieleen tuova väri. Kestävyys ei tule olemaan kotisukalla koetuksella. Hieman vetää upouudessa sukassa etuosio tiheämpänä kaarelle, mutta jalassa sitä ei huomaa.

 

Malja keväälle

"vihreät sormikkaat"

Lanka: Opal Uni, 85 g;

75% villa, 25% polyamidi

Puikot: 2 mm

Oli syntymässä sukat, mutta silmukkamäärä ei ollutkaan niihin paras mahdollinen vaan sittenkin käsivarren kokoluokkaa. Ihan hyvä; mä tarvitsen sormikkaita, mutta en olisi niitä alannut vapaaehtoisesti tehdä.

Yksinkertaiset, mutta ei aivan perus. Tarpeeksi isompia ja pienempiä pampuloita väkerrettävänä, kaksi variaatiota joustimesta. Sormet ja kämmenpohja sileää, reunus laineileva. Inspiraation kohde on lasia, Mariskooli.