Vihreä huivi

Malli: Laminaria

Lanka: Grignasco Merinosilk kaksinkertaisena, 146 g, väri nro 339

Puikot: 4,5 mm, 80 cm addin pitsipyöröpuikko

Ohjeesta: tein isomman koon eli Shawl-ohjeen mukaan,

mutta toistin Blossom- kaaviota 9 kertaa

Melkein aina merikaupungissa tuulee, mutta päivällä puhisi lehtiä lennättävästi, ja myös Laminaria sai kyytiä. Oikeasta alareunasta ei kisko avustaja tai koira, vaan itse syyspuhuri. Tätä on neulottu niin kauan, että kunnon tuuletus pölyistä oli oikeastaan paikallaan. Ja villa alkaa tuoksua ihanalta ulkoilun jäljiltä.

Meinasin antaa hieman synkkäluonteisia arvioita ykkösosion umpinaisuudesta ja kukkavyöhykkeestäkin oli jotain, mutta mitä pienistä. Oikeasti olen erittäin tyytyväinen, että yleensäkin pystyin neulomaan eli käsi kesti. Tein huivia hissukseen, aloittaen heinäkuun puolenvälin jälkeen.

Liekö johtunut kiireettömästä etenemisestä vai mistä, mutta tämä oli ensimmäinen pitsinen huivitekele, joka kulki ensimmäisestä silmukasta viimeiseensä ns. putkeen. Olen tottunut siihen, että ensimmäinen aloitus on yritelmä, mutta tämä käynnistyi heti, ja soljui vailla virheen virhettä tai ainuttakaan purettua silmukkaa. Joskus kiva noinkin, vaikka voi siitäkin nauttia, että pääsee kesyttämään kuvion.

Reunasilmukka, joka nostetaan neulomatta, 2:sta ja 3:sta silmukasta vuoroin neulomalla ja langankierroilla yhdeksän silmukkaa, kolme langankiertoa peräkkäin sekä päättelykierros, joka tehdään kahdella langalla, tai neljällä jos neuloo jo valmiiksi tuplavahvuudella, siinä meikäläiselle uusia juttuja pitsihuivin tekemisessä, ja syitä valita puikoille tämä malli.

Kokoa löytyy harteille leviteltäväksi, mutta tämä pehmoisuus pääsee kaulalle lämmittämään monina ohuina kerroksina tai rutussa, jos asiaa tarkastellaan kuvioiden kannalta. Mutta niillä oli eniten merkitystä tekoprosessina. Nuo reunassa olevat vastakkaiset lehdet on silti mun lemppari tässä huivissa.

Kyllä tiesi pingotettaessa mihin pistellä nuppineulat