keskiviikkona, tammikuuta 14, 2009

Ihanaa, ne on vyyhtilankoja

Lorna`s Laces Shepherd Sock "Manzanita" seuralaisenaan Teetee Elegant, väri 118
Ei edes silloin, kun kerin merinosilkkiä Laminaria huiviin käsipelillä tuolin selkänojalta 1400 m + 1400 m pätkät, käynyt mielessä hankkia puuhaan suunniteltuja apulaitteita.
Olen nimittäin hulluna käsin kerimiseen. Se on ensitutustumista materiaaliin. Touhu on kuin kiireetöntä dreijaamista langalla, kerä kasvaa ja muotoutuu käsissä. Villa lepää rennosti pingottamattomana. Valmiit pehmeät kerät ovat hauskasti jokainen itsensä näköisiä. Lanka kuorii kerää neulottaessa ulkopinnalta sisäosaa kohti.
Ehkä tämä hupsu ihastus johtuukin vain siitä, etten ole tottunut kätevämpään ja nopeampaan tapaan hoidella vyyhti vempaimilla neulontakuntoon.

3 kommenttia:

Päivi kirjoitti...

Keristä näkee, että nautit kerien tekemisestä, ovat niin kauniita.

mennahuu kirjoitti...

Samanlaiset intohimot täälläkin, tosin käytän kerinpuita apuna. Kerät täytyy ehdottomasti keriä käsin.

Anonyymi kirjoitti...

Anteeksi epäilyni, mutta suuresti ihmettelen oletko tosiaan nämä käsipelillä kerinyt! Miten muka käsin saisi näin kerimislaitteella kerityn näköisiä keriä? Jos väitteesi on totta, olet todellinen virtuoosi!

terveisin, kaksi alan ammattilaista